Toukokuun viimeisiä viedään ja kesähän se tulla tupsahti.

Ihan varovasti parvekkeella pikku rusketusta yritin alotella, ettei ihan kalkkilaivan kapteeniksi luulla. Ihan 10 minuuttia vaan aluks.

On noita tapahtumia ja juhlia tulossa niin ettei ihan haamuna siellä sitten.

Vaikka mä kyllä vastustan älytöntä itsensä ruskettamista. Että se vanhentaa joitakin aivan älyttömästi, mutta eihän sitä viitsi ihan päin naamaa niille sanoa. Tai joidenkin rusketus saa ihon ihan paskasen näköiseksi.

Toista se mulla, joka rusketun tosi kauniisti.

Ja paskan marjat! Joko palan punaiseksi ja siitä seuraava aste on että nahka lähtee ja siinä se sitten oli.

Sen takia pitäis pikku hiljaa,pikku hiljaa malttaa istua auringossa.

Yritin tänään etsiskellä meidän pikku kaupungista vähän vaatetta ristiäisiin jne.

Ei jumankekka löytyny, toisaalta en jaksanut käydä kun kahdessa kaupassa, mutta aikamoinen läjä vaatteita tuli raahattua pukukoppiin, mutta ei niistä ollut mihinkään.

Koulut päättyivät, mutta ens viikolla vielä jatkuu totinen aherrus, mutta eiköhän se siitä pikku hiljaa ala hiljentyä hommat koulumaailmassakin. Paitsi sitten tuurataan muita töistä pois olevia .

Päätellään tämä lukuvuosi ja tehdään muutamia asioita valmiiksi elokuuta varten ja sitten meikäläinen pääsee 1.7 lomautukselle  2 viikkoa. Eipä ole sitäkään tullut vielä aiemmin koettua.

Nomination-koru sai tässä tällä viikolla täydennystä.

Eläkkeelle jäänyt opettaja muisti minua!!! korupalalla. Lila pyöreä kivi. Aivan siinä kyynel silmään tuli.

Olin jo muutama päivä ennen päättänyt että annan hänelle korupalan, ja pirskatti se kerkes ennen.

Käytiin eilen toisen open kanssa ojentamassa lahjamme ja saatiin takaisin kiitokseksi laulu. Siinä sain pidettyä kyyneleet pois, ihme kyllä.

Itse sitten ostin itselleni vielä kultaisen sydämen. Seuraavan palan aion ostaa tässä lähiaikoina...