Täällä on juhannuksen aikana sitten TAAS saatu yks kirja luettua.

Just tän vauhdin takia en niin hirveesti viitsi lainata kirjastosta. Sais aina pidentää laina-aikaa tai kirja jäis kesken. Tätä ei kai olis pitäny tunnustaa, koska sisko on kirjastotäti  , onneksi eri kaupungissa kun asun.

Tilaan siis kirjakerhosta. Mutta tosi harvoin.Onnekseni muistan yleensä peruuttaa kuukaudenkirjan, ehkä 3 kertaa olen 12 vuoden aikana unohtanut peruuttaa (mistä tulikin mieleen että pitäis muuten peruuttaa...). Hyllyssä on vielä monta monta lukematonta.

Tää mun kumppani taas täällä kotona ei oikein ymmärrä miks pitää lukea. Se kun ei ole lukenut yhtään kirjaa sitten kouluvuosien, tai voi olla että joku joulupukin tuoma kotikaupungista kertova historiankirja on joskus kiinnostanut.

Niin, ja se kirja oli Liza Marklundin, Elinkautinen.

Hesarin artikkelista pätkä:

"Elinkautisessa Marklundin päähenkilö, toimittaja Annika Bengtzon on keskellä aggressiivista avioeroa. Sen lisäksi, että hän selvittää viattomaksi uskomansa naispoliisin murhasyytettä, hänen työpaikallaan vähennetään väkeä ja pakotetaan paperilehden toimittajia opettelemaan verkkojournalismia."

On tuolla hyllyssä myös Marklundin PARATIISI ja PRIME TIME, ja ne on luettu. UUTISPOMMIn luin ensin, josta tykkäsin kai muistaakseni eniten.

Mutta - oli ihan hyvä tämä Elinkautinenkin.

Paitsi että 2 kk tais siinäkin mennä. Ilmeisesti, jos olis ollut parempi, olisin lukenut sen nopeemmin, heh. Ja huom ! luen vaan iltaisin sängyssä että uni tulis paremmin ja monesti se auttaa, en siis joka päivä tai siis ilta.

Ja psst. aloitin jo uuden kirjan...

CLEMATIS, en osaa sen kummemmin tarkentaa mikä kärhö.