eikä siinä mennyt kuin reilu kuukausi 75_75.gif. En ole todellakaan mikään ahmija kirjojen kanssa, vaan monesti luen vaan sängyssä ja että nukahtaisin paremmin, joten jo muutaman sivun jälkeen yleensä alkaa väsyttämään. Tai sitten luen junamatkalla töihin, eikä sekään oikein aina onnistu, jos sattuu lähelle jotain höpöttäjiä joita jää sitten kuuntelemaan.

Vuoden ensimmäinen kirja oli Ylpeys ja ennakkoluulo.

Jouluna tuli tv:stä monta tuntia kestänyt kirjan tv-sovitus ilmeisesti.

Näin jaksoista vaan muutaman viimeisen osan ja se innosti sitten lukemaan kirjan. Hyllystämme löytyi Wsoy:n 3.painos, vuodelta -49, kuvineen päivineen, 410 sivua.

Ihan hauska tekele siitä miten Bennetin kaikki tyttäret olisi saatava naimisiin ja mielellään hyvät vuositulot omaavan miehen kanssa.

Kirja alkaa näin:

"On yleisesti tunnustettu totuus, että naimaton varakas mies tarvitsee välttämättä rinnalleen vaimon".