Että jaksavat jauhaa tuosta vuorotteluvapaasta, sen järkevyydestä ja onko maksettava korvaus liian hyvä. Sen mä ainakin päätin että 5:n vuoden päästä taas uudestaan. Ei muuta kun rahaa taas säästöön.

Ja töissä aion ottaa nyt lunkimmin mitä aiemmin. Ei mitään pää kolmantena jalkana.

Kattolistoja siinä eilen vessoihin. Ei niistäkään listojen laittelusta  tule ikinä loppua. Jäi vielä kesken, kun tuli paikka jossa katossa luukku just listan kohdalla. No olihan se kellokin jo iltakymmenen.

Käytiin siinä sitten kotimatkalla paikalla jossa sunnuntaiaamuna nuori 2-kymppinen mies menetti henkensä. Kynttilöitä oli ystävät tuoneet paikalle. Pisti hiljaiseksi. Aikamoisen matkan auto oli kaiteen kautta ojan pohjalla pyörinyt. Muuan mies kertoi, että oli tullut autoa vastaan ja todennut että tuo auto ei kauan tiellä pysy ja niinhän siinä kävi.

Pihasuunnittelu on jo laitettu paperille, alustavasti. Lähinnä etupiha. Kulkuväylät taloon jne. Traktori sitten vaan paikalle...

Kylppärin kattoa.

Välikatosta löytynyt yllätys.

Kovan talven jäljiltä jouduttiin kattohommiin. Lumi oli tehnyt tehtävänsä. Kattotiiliä alkoi tulla alas. Onneks oli varatiiliä jäljellä. Noin 5 uutta piti laittaa ja lumieste sai siirtyä varastoon.

Korvauksilla ollaan vielä pärjätty toistaiseksi. Tuntuu, että ne menotkin on tähän mennessä olleet pienemmät kuin töissä käydessä. Bensaa menee vähemmän jne. Joku pieni matka kiiluu tasaisin väliajoin mielessä, mutta eipä ole asia edennyt vielä mihinkään.

 Tässä näköjään unohtunut alkuvuotta vähän päivittää. Lattioita on tehty yms.

 Jotain halpaa materiaalia kattoon.

Ilta hämärtyy ja kattokin valmistuu. Meni ihan hilkulle,että riittikö yks lisäpaketti,no onneks riitti.Melkein jännitti että pitää ostaa viel yks paketti viimestä varvia varten.

Takkahuoneen sisustustiilet, from Poland. Ja niitäkin sai odottaa Rautiasta varmaan kuukauden. No antoivat ilmaseksi jotain kiinnitysainetta siitä odotuksesta.

 Stegu Marseille

Ettei vaan olis liian helppoa, piti sinne väliin vielä tunkea kuituvalot. Siinähän sitä ähertämistä noiden siimojen kanssa.

Vaikken mitenkään (yleensä) pelkää ukkosta, mietin kuitenkin niitä jotka menevät peiton alle ukkosta pakoon, että kumpikohan on se pahempi, salamat ja se jyrinä/pamahtelu?

Luulen että kallistun pamauksiin. Pikkusen se säikäyttää, jos pamahtaa ihan kohdalla.

Muuten kyllä tykkään seurata salamoita. Kunhan ei vaan iske kohdalle....

Eilinen rakennuspäivä meni ihan poskelleen. Ensin päästiin paikan päälle vasta klo 16 ja sitten kun piti kiinnittää palotikkaita tiiliseinään, ne pultit vai mitä ne nyt on tais olla vääriä. Siinä lopahti innostus ja vähän aikaa siinä istuskeltiin ja ihmeteltiin ja lähdettiin kotiin. Otti niiiiiin päähän jotakuta. Tänään ehkä unohdetaan tikkaat (ellei ole löytynyt uutta pulttiratkaisua) ja laitetaan saunaosaston kylppärin ja vessan kattoa...toivon mukaan.

Sitten tämä samainen sivunaapuriporukka on alkanut sotkea tuota parvekkeen alla olevaa nurmikkoa.

Oon bongannut nyt viime aikoina, käytetyn teepussin, melonin kuoria, tupakka-askin, kaljatölkin, valkoista nöyhtää ja lukemattomia määriä tupakan natsoja ym pientä. Ovat vielä niin tyhmiä että heittävät kaikki siihen oman parvekkeen alle. Mä ainakin heittäisin vaikka naapurin kohdalle.  Tai niin mä ainakin luulen että se on toi naapuri...

Loma on tässä viikon (olisko ylikin) ajan mennyt siihen rakennuksella seisoskeluun, joka ikinen päivä. Välillä käyty syömässä ja taas illaksi takas. Mutta en valita. Jos toisella kerrankin melkein luksus 2 viikkoa lomaa ja intoa rakentamiseen niin anti mennä. Perjantaina ehkä vois olla yks päivä vapaata rakennukselta, ellei joku renki ilmoittaudu ajamishommiin. Ens viikon (+viikonlopun) renki on vielä kysymysmerkki.

Olis kyllä vielä kiva käydä jossain ennen kun loma loppuu 12.8.